Challenges
Datasets
Workspaces
Papers
Discussions
Leaderboard
Log inSign up
Challenges
Datasets
Workspaces
Papers
Discussions
Leaderboard
Blog
Job Board
Q3AS

© 2026 Aqora Quantum S.A.S.

TermsPrivacyLegal Notice

Argi-materia elkarrekintzen diseinua teknologia kuantikoetarako

Iñigo Arrazola Maiztegui

Published Jan 12, 2021• 0 citations
OpenAlex

Abstract

149 p. (eng) 153 p. (eusk)

Related papers

Laser bidezko hozketa eta lurrun kuantiko ultrahotzen eratzea

Ibon Santiago Gonzalez

Lan honetan atomo ultrahotzei buruzko oinarrizko kontzeptuak azaltzen dira. Lehenbizi, tenperatura baxuko ikerketa egiteko arrazoiak aurkezten dira, materiak dentsitate baxu eta tenperatura hotzetan dituen ezaugarri kuantikoak aipatuz. Argi-indarren jatorria eta erabilera laburbiltzen dira jarraian, tranpa magneto-optikoa eta lurrun kuantiko ultrahotzak sortzeko bestelako teknika garrantzitsuekin batera. 41K Bose-Einstein Kondentsatua eta honekin sorturiko nahasdura kuantikoak aurkezten dira. Azkenik, Feshbach erresonantziak eta sare optikoekin partikulen arteko elkarrekintzak kontrola daitezke; erreminta hauekin atomo ultrahotzek aukera eskaintzen dute materia kondentsatuaren sistemak fisika atomikoaren zehaztasunarekin modelatzeko.

EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzi eta Teknologi Aldizkaria•Jan 1, 2012•0 citations

Licht und Materie : Ergebnisse der neuen Physik

Louis de Broglie

•Jan 1, 1939•1 citation

Interaktyviųjų kvantinių reiškinių modelių kurso laboratoriniai darbai [elektroninis išteklius]

Saulius Mickevičius

Vytauto Didžiojo universitetas eBooks•Jan 1, 2009•0 citations

Argi ibili kuantikarekin

Babaze Aizpurua, Antton

•Jan 1, 2024•0 citations

Nelineinaya optika i spektroskopiya

N. Bloembergen

Uspekhi Fizicheskih Nauk•Jan 1, 1982•1 citation

Kuvantunnistus neuroverkoilla ja analogisen laskennan mahdollisuudet sen tehostamisessa

Olli Piili

Tekoäly on tietokoneille laskennan, muistin käytön ja energiankulutuksen kannalta erittäin vaativaa. Kuvantunnistuksessa, tekoälyn haarassa, hyödynnettävät neuro- ja konvoluutioverkot vaativat kehityksen myötä jatkuvasti enemmän laskentatehoa ja sitä myötä myös kuluttavat enemmän energiaa. Digitaalisen tietokoneen tueksi on kehitetty analogisia teknologioita tehostamaan tekoälyn vaatimia laskennan ja muistin tarpeita. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman lähteinä toimivat pääasiallisesti vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit sekä alalla toimivien yritysten verkkosivut ja julkaisut. Tutkielmassa käsitellään digitaalisen ja analogi- sen laskennan eroavaisuuksia, esitellään tekoälyyn liittyviä tekniikoita, jotka ovat kuvantunnistuksen toiminnan ymmärtämisen kannalta olennaisia ja perehdytään syvällisemmin yhteen kuvantunnistuksen saralla ansioituneeseen kuvantunnistusohjelmaan. Lopuksi esitellään teknologia, joka hyödyntää analogista laskentaa kuvan- tunnistuksen tehostamiseen ja pohditaan sen tulevaisuutta. Konvoluutioverkot, joilla pystyy suorittamaan huomattavan tarkkaa kuvantunnistusta, vaatii miljoonien parametrien tarkkaa säätämistä, joka vie valtavan määrän energiaa ja laskentatehoa. Analogisin menetelmin pystytään vähentämään energian- kulutusta ja tehostamaan laskentaa, mutta teknologia ei ole vielä valmis kuluttaja- markkinoille ja vaatii vielä valtavan määrän uutta tutkimusta.

•Mar 23, 2026•0 citations
Lan honetan atomo ultrahotzei buruzko oinarrizko kontzeptuak azaltzen dira. Lehenbizi, tenperatura baxuko ikerketa egiteko arrazoiak aurkezten dira, materiak dentsitate baxu eta tenperatura hotzetan dituen ezaugarri kuantikoak aipatuz. Argi-indarren jatorria eta erabilera laburbiltzen dira jarraian, tranpa magneto-optikoa eta lurrun kuantiko ultrahotzak sortzeko bestelako teknika garrantzitsuekin batera. 41K Bose-Einstein Kondentsatua eta honekin sorturiko nahasdura kuantikoak aurkezten dira. Azkenik, Feshbach erresonantziak eta sare optikoekin partikulen arteko elkarrekintzak kontrola daitezke; erreminta hauekin atomo ultrahotzek aukera eskaintzen dute materia kondentsatuaren sistemak fisika atomikoaren zehaztasunarekin modelatzeko.
Tekoäly on tietokoneille laskennan, muistin käytön ja energiankulutuksen kannalta erittäin vaativaa. Kuvantunnistuksessa, tekoälyn haarassa, hyödynnettävät neuro- ja konvoluutioverkot vaativat kehityksen myötä jatkuvasti enemmän laskentatehoa ja sitä myötä myös kuluttavat enemmän energiaa. Digitaalisen tietokoneen tueksi on kehitetty analogisia teknologioita tehostamaan tekoälyn vaatimia laskennan ja muistin tarpeita. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman lähteinä toimivat pääasiallisesti vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit sekä alalla toimivien yritysten verkkosivut ja julkaisut. Tutkielmassa käsitellään digitaalisen ja analogi- sen laskennan eroavaisuuksia, esitellään tekoälyyn liittyviä tekniikoita, jotka ovat kuvantunnistuksen toiminnan ymmärtämisen kannalta olennaisia ja perehdytään syvällisemmin yhteen kuvantunnistuksen saralla ansioituneeseen kuvantunnistusohjelmaan. Lopuksi esitellään teknologia, joka hyödyntää analogista laskentaa kuvan- tunnistuksen tehostamiseen ja pohditaan sen tulevaisuutta. Konvoluutioverkot, joilla pystyy suorittamaan huomattavan tarkkaa kuvantunnistusta, vaatii miljoonien parametrien tarkkaa säätämistä, joka vie valtavan määrän energiaa ja laskentatehoa. Analogisin menetelmin pystytään vähentämään energian- kulutusta ja tehostamaan laskentaa, mutta teknologia ei ole vielä valmis kuluttaja- markkinoille ja vaatii vielä valtavan määrän uutta tutkimusta.